Hyvin harva ihminen käyttää nykypäivänä nettiä ainoastaan tietokoneella. Jokainen kantaa mukanaan älypuhelinta, osa myös tablettia, joilla pääsee välittömästi surffaamaan verkkosivuilla missä tahansa ja milloin tahansa. Eikä älylaitteiden yleistyminen nettisurffailussa ole mikään ihme, kun katsoo mobiililaitteiden myyntitilastoja ja sovelluskauppojen tarjontaa; kosketusnäytöllisiin laitteisiin tuotteita ja palveluita löytyy joka lähtöön. Mobiilissa netti kulkee mukana ja helpottaa elämää, kun taas pöytäkoneisiin ja kannettaviin turvaudutaan enenevässä määrin vain pidempiaikaisemmissa työtehtävissä, kuten tekstintuotannossa, kirjanpitoraporttien teossa tai palkkojen maksamisessa.

Sovellus- ja verkkosivukehittäjät ovat joutuneet reagoimaan mobiilikäytön räjähdysmäiseen kasvuun. Käytännössä kaikki verkkosisältö suunnitellaan nykyään mobiiliystävällisyys edellä: kiitos nykyteknologian, esimerkiksi nettisivua ei tarvitse enää erikseen suunnitella mobiililaitteille, vaan homma hoituu kerralla. Sivustot tehdään suoraan skaalautuviksi jokaiselle näyttökoolle, ja siksi modernit verkkosivut ovatkin huomattavasti riisutummat kuin 2000-luvun alun bannerintäyteiset saitit. Jokainen elementti ajaa oman asiansa, eikä turhalle täytesisällölle ole tilaa. Mobiiliystävälliset verkkosivut kuvaavat nykyajan hektisyyttä hyvin: informaatio tulee esittää nopeasti, näyttävästi ja kevyesti.

Loogisempaa navigointia

Verkkosivujen skaalautuvuus ei ole ainoa asia, joka on yleistynyt mobiiliselaamisen myötä. Aiemmin nettisivuille saattoi laittaa vaikka yrityksen koko toimintakertomuksen. Voi toki yhä tänäkin päivänä, mutta etusivulle sitä ei sovi laittaa missään nimessä. Kun käytännössä kaikki selaaminen tapahtui tietokoneella, visuaalisesti isoimpia murheita oli, missä järjestyksessä välilehdet halutaan esittää. Nykyään sivunäkymässä halutaan esittää mahdollisimman vähän informaatiota mahdollisimman tiiviisti, jotta tiedonmurujen poimiminen ei jää selaajan vastuulle. Linkitykset ja tarkkaan suunnitellut välilehdet ja -otsikot auttavat hahmottamista.

Sivuarkkitehtuurin merkitys on ylipäätään 2010-luvulla korostunut. Nettisivuja suunnitellessa mietitään entistä tarkemmin, mitä tietoa nettiselaaja tulee miltäkin sivunäkymältä ensisijaisesti hakemaan. Sen jälkeen kyseiseen näkymään tulee rakentaa looginen polku ja varmistaa, että sivureferenssit ja ristiinlinkkaamiset toimivat johdonmukaisesti. Sivustosta ja sen sisällöstä riippuen sivupolun tai -kartan näyttäminen selaajalle voi olla aiheellista: jos älypuhelinta käyttävä asiakas hakee esimerkiksi vaatteita myyvästä verkkokaupasta otsanauhoja hakukentän kautta, hän mielellään tekee varmasti tuotevertailua, kunhan näkee, ovatko otsanauhat päähineiden vai asusteiden kategoriassa.

Iskevämpää sisältöä

Mobiiliselaamisen yleistyminen on lisännyt copywriting-ammattilaisten tarvetta. Koska sisällön tulee olla selkeää ja myyvää, tiiviit lauseet ja mieleenpainuvat virkkeet nousevat suureen arvoon. Copywriterit ovat tämän alan eksperttejä: he tietävät, miten tehokkaita mainoslauseita muotoillaan. Jos yrityksen toiminta pyörii selkeästi yhden päätuotteen ympärillä, nettisivuilla pitäisi ensimmäisenä tulla vastaan tuotteen iskulause, vieläpä mieluiten hyvälaatuinen promokuva kyljessään. Bisnesmaailmassa puhutaan hissipuheista, ja sillä tarkoitetaan napakkaa yritys- tai tuote-esittelyä, jonka ehtii pitämään hyvin lyhyessä ajassa. Sloganit ovat mobiiliselaajalle esitettäviä visuaalisia hissipuheita.

Tekstiä ei tuoteta vain nettisivua varten, vaan myös hakukonenäkyvyyden lisäämiseksi. Mikäli yritys on paikallinen autohuoltamo, tekstisisältö kannattaa suunnitella niin, että kuluttajille tärkeimmät palvelut mainitaan luettelonomaisesti ja selkeästi sivuilla – ja ennen kaikkea myös yrityksen kotipaikkakunta. Kuvitellaanpa skenaario, jossa läpiajomatkalla olevalla autoilijalla menee rengas rikki Hömppilän kohdalla. Vararengas on puhki ja paikallistuntemus on huonoa, joten todennäköisesti 2000-luvun autoilija kaivaa esiin kännykän ja googlaa “autohuoltamo Hömppilä”. Jos yrityksen nettisivut ovat ensimmäisten hakutulosten joukossa, sivuston sisällöntuotanto on onnistunut loistavasti.

Seesteinen grafiikka tekee sivustosta houkuttelevan

Pelkän sisällön kannalta mobiiliystävällinen nettisivusuunnittelu nojautuu siis pitkälti ytimekkäisiin teksteihin. Kuvat tuovat väriä ja elävyyttä sivuihin, mutta ne ovat toissijaisia elementtejä. Juuri hakukonenäkyvyyden vuoksi tekstisisältö on prioriteettiluokituksen kärjessä ja kuvat tulevat kakkosena tai jopa kolmosena listalla. Kuvien sommittelu vaihtelee suuresti työpöytä- ja mobiiliversioiden välillä, ja grafiikan kanssa kannattaakin olla tarkkana. Älypuhelimella selatessa kuvat esitetään pääasiassa aina omalla rivillä omana elementtinään, vaikka tietokoneen näytöllä kuvan viereen olisikin aseteltu tekstipalsta.

Kun kuvia käytetään nettisivulla paljon, se tarkoittaa mobiilikäyttäjälle enemmän selaamista. On syytä muistaa, että valikot eivät ole samalla tavalla käytettävissä mobiilinäytöillä kuin tietokoneversioissa, joten turhaa grafiikkaa on syytä välttää. Jos kaaviot tai videot ovat tuotteen esittelyn kannalta erityisen tärkeitä, silloin sivua kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, jotta informaation määrä vähenisi yhdellä sivunäkymällä. Mobiiliselaamista puolestaan helpottaa, kun nettisivussa on riittävät sivu-, ala- ja ylämarginaalit ja eri tekstipalstat on selkeästi eroteltu toisistaan.

“Mikäs tämmöinen firma oikein on?”

Otsikon lause on varmasti päässyt aika monenkin suusta, kun uusi yritys ilmestyy katukuvaan. Firman autot aiheuttavat tätä efektiä erityisen paljon, sillä ovathan ne neljällä renkaalla kulkevia käyntikortteja. Nettisivu on puolestaan yrittäjän ehkä tärkein käyntikortti nykypäivänä; ihmiset ovat luonnostaan uteliaita ja haluavat ohi kulkiessaan välittömästi mobiililaitteillaan selvittää, mitä kotinurkille ilmestynyt uusi yritys oikein tekee ja tarjoaa. Puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen sivustolle lisäämällä yrittäjä laskee potentiaalisten asiakkaiden kynnystä yhteydenottoon – varsinkin, jos nettisivua selataan älypuhelimella.

Mobiilisurffaus on spontaania

Valtaosaa mobiilisurffaamisesta leimaa se, että se on hyvin spontaania. Aikaa tapetaan esimerkiksi selaamalla erilaisia sivustoja, lukemalla uutisia ja katselemalla vaikkapa verkkokauppojen valikoimia. Sosiaalinen media on lisännyt myös yrittäjien innokkuutta spontaaniin ja vähemmän formaaliin vuoropuheluun asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, ja sitä yritys voi käyttää myös nettisivuillaan hyödyksi. Facebook- ja Twitter-fiidejä voi liittää osaksi omia verkkosivujaan, mikäli se vain yrityksen brändiin sopii, ja sitä kautta osallistaa asiakkaitaan vuorovaikutukseen myös somen kautta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *